Eurosentrismi tietoisesti jättää mainitsematta tapahtumia, jotka ilmentävät eurooppalaisten alikehittyneisyyttä tietyillä ajanjaksoilla. Yksi suurimmista myyteistä on ”Intian löytyminen” Vasco De Gaman toimesta 1498 hänen rantautuessaan Calicutiin. Vaikka Intian osuus maailman bruttokansantuotteesta olikin 40% suurempi kuin koko läntisen euroopan yhteensä 1500 luvulla. Tällöin suhdanne oli historiallisesta näkökulmasta vielä suhteellisen edullinen länsimaille, sillä esimerkiksi vuonna1000 Intian osuus koko maailman bruttokansantuotteesta oli kolminkertainen länsieurooppaan nähden.
Tarina länsimaalaisesta joka saapuu takapajuiseen ja primitiiviseen Intiaan melko tuttu. Todellisuudessa De Gama kuitenkin käännettiin pois Intiasta sillä hänen esittelemänsä länsimaiden huipputuotteet olivat niin surkeita että hänen tapaamansa ruhtinaan neuvonantajat alkoivat nauramaan ja Calicutin ruhtinas itse otti tarjouksen henkilökohtaisena loukkauksena. Portugalilaiset eivät, toisinkuin yleisesti uskotaan, saavuttaneet De Gaman mitään merkittävää asemaa Intian talouselämässä. Heidän ainoana merkittävänä saavutuksena voidaankin pitää monopolia kanelinmyynnissä, mutta tällöinkin kaikki voitot keräsivät Intialaiset virkamiehet ja johtajat nykyisten EU:n nykyisten maataloustullien tapaisilla mekanismeilla. Myös myöhemmin samaa yrittäneet hollantilaiset joutuivat hyväksymään kilpailukyvyttömyytensä maailmantaloudessa: he perustivat VOC:n (the Dutch East India Companyn) vuonna 1600, joka jouduttiin lakkauttamaan vuonna 1660-luvulla huonon taloudellisen menestyksen takia. Yksi yleinen uskomus on myöskin hollantilaisten dominoiva asenne puuvillan myynnissä Mokan alueella, ja sitä käytetään vähän väliä malliesimerkkinä länsimaiden taloudellisesta ylivoimaisuudesta jo varhain Intian talouselämässä. Todellisuudessa ”taloudellinen ylivoimaisuus” tarkoitti että hollantilaiset kuljettivat n. 70 000 kangaskappaletta siinä missä Gujaratit kuljettivat samankokoisia kappaleita Mokkaan n. 990 000.
Intian eristäytyneisyydestä tuolloin kertoo se, että Vasco Da Gaman ohjasi Intiaan gujaratilainen merimies, jotka olivat yleinen näky islamilaisessa maailmassa. Länsimaat olivat siis eristyneet maailmankaupasta, ja kutsuivat omaa integraatiotansa siihen “maailmankaupan syntymiseksi.”
Vahvin todiste jota eurosentristit käyttävät portugalilaisten sotilaallisesta ylivoimasta on cartaz suojeluvero jonka portugalilaiset perivät, mutta joiden hyödyt päätyivätkin muiden aasialaisten eduksi. Cartaz vero oli muille maille vapaaehtoinen: ne jotka hyväksyivät sen maksoivat ilomielin 5% pikkuveron kun aseistivat aluksena. He eivät ennen olleet tehneet tätä sillä kyseinen kauppa-alueella ei ollut ennen portugalilaisten tuloa käytännössä väkivaltaisuuksia. Suurin osa ei vieläkään nähnyt sen maksamista tarpeelliseksi, ja syystä. Jos nimittäin alukset eivät suostuneet maksamaan veroa portugalilaiset jäivät avuttomiksi. Esimerkiksi ”eristäytyneen” Japanin kauppalaivat eivät monesti suostuneet maksamaan veroa, ja jos portugalilaiset ryöstivät japanilaisen aluksen japanilaiset sota-alukset yksinkertaisesti kaappasivat portugalilaisia laivoja ja vapauttivat ne vain ryöstöä vastaavaa korvausta vastaan.
