Perustulokokeilu Namibiassa

Posted: toukokuu 6, 2011 in Kaikki

Kristilliset, vasemmistolaiset ja kehitysapujärjestöt järjestivät Namibialaiseen Otjivero-Omitara maailman ensimmäisen vastikkeettoman perustulon kokeilun. Kylä oli malliesimerkki Namibian ongelmista: se oli rutiköyhä, kärsi työttömyydestä, romahduspisteessä olevasta koulutusjärjestelmästä ja kasvavasta rikollisuudesta.

Perustulon arvoksi määräytyi 100 Namibian dollaria (14,8 USA:n dollaria) kuukaudessa ja se myönnettiin kaikille alle 60 vuotiaille jotka ilmoittautuivat halukkaiksi. Tämä siksi että Namibian myöntää yli 60 vuotiaille  valtioneläkettä. Kylän asukkaista suurin osa kuuluu siihen kolmasosaan Namibian väestöstä, jotka elävät alle 30 (USA:n) dollarilla kuukaudessa, joten summa oli merkittävä.

Puolen vuoden saavutukset
– Lasten aliravitsemus väheni 42% 17%:iin.
– Työllisyysaste kohosi 36% 48%:iin.
– Koulumaksuja kertyi tuplasti enemmän ja keskeyttäneiden määrä putosi 1/3
– Rikollisuus väheni 60%
– Paikallisen terveysklinikan tulot viisinkertaistuivat

Vuoden saavutukset
– Köyhyysasteen alapuolella olevien kotitalouksien määrä puolittui.
– Aliravitsemus väheni vielä 17% 10%:iin.
– Koulun keskeyttäneiden määrä väheni nollaan kokeilua edeltäneestä 40%:sta.
– Yrittäjyydellä elävien määrä kasvoi 10%

Perustulo siis sai ihmiset tekemään enemmän töitä, perustamaan enemmän yrityksiä ja kouluttautumaan. Ainakin tämän kokeen pohjalta voidaan laiskuusargumentti jättää omaan arvoonsa.

Yhteisön johtaja, Steven Aigowab antoi tähän hyvän selityksen:
”Totta kai ihmiset ovat onnellisia, koska mannaa sataa taivaasta. Mutta se ei tarkoita, että he tuhlaisivat rahat”

Suomen valtion vuosittaisella kehitysavulla perustulokokeilu voitaisiin rahoittaa kahdessa Namibiassa, ja jäljelle jäisi vielä 255 miljoonaa.

Lähteet

http://www.comminit.com/en/node/329310

http://maailma.net/artikkelit/perustulokokeilu_puree_koyhyyteen_namibiassa

Keralaa on demokraattisesti hallinnut joko radikaalisti vasemmalla oleva ”Left Democratic Front” tai maltillisempi ”United Democratic Front.” Molemmat liittoumat koostuvat demokraattisista sosialisteista. Kerala on yksi niistä harvoista paikoista joissa marxisti voi olla oikeistolainen. Nationalistisen oikeiston ja uskonnollisen fundamentalismin, jotka Intiassa kulkevat käsi kädessä, kannatus on Intian pienintä.
Osavaltiossa on aktiivisin poliittisen osallistumisen kulttuuri, mikä näkyy äänestysaktiivisuudessa ja puolueiden jäsenmäärässä.

Intian osavaltioista Kerala on nro 1:

  • sukupuolten välisessä tasa-arvossa
  • köyhyyden vähentämisessä
  • peruskoulutuksessa
  • terveydenhuollossa
  • eliniässä
  • lukutaidossa
  • korruption kitkemisessä
  • Inhimillisen Kehityksen Indeksissä

Promillen tarkkuudella saman lukeman saa Arabiemiraatit, joka asukkaat ovat kuitenkin 24 kertaa rikkaampia kuin Keralassa keskimäärin. Portugali ja Viro esimerkiksi saavat huonomman lukeman, ja Iso Britanniakin on vain viisi sijaa edellä Keralaa.

Keralassa 90% ihmisistä asuu omistamallaan maalla. Keralan vasemmistopuolueiden maareformi on ollut yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä. Keralassa on osavaltioista kolmanneksi eniten TV:eitä ja alueen sähköistämisaste on 91%, siinä missä Intian keskiarvo on 65%.

Kerala kasvaa muun Intian tavoin ennätysvauhtia, mutta se on jatkanut sosiaalisektorin kasvattamista ja ylläpitöä.
Siteeraten Bill McKibbeniä, yhdysvaltain yhtä johtavaa journalistia ja ajattelijaa:

”Kerala, a state in India, is a bizarre anomaly among developing nations, a place that offers real hope for the future of the Third World. Though not much larger than Maryland, Kerala has a population as big as California’s and a per capita annual income of less than $300. But its infant mortality rate is very low, its literacy rate among the highest on Earth, and its birthrate below America’s and falling faster. Kerala’s residents live nearly as long as Americans or Europeans. Though mostly a land of paddy-covered plains, statistically Kerala stands out as the Mount Everest of social development; there’s truly no place like it.”

Mainostaulujen demokratisointi

Posted: huhtikuu 18, 2011 in Kaikki

Osa mainostauluista, kuten vaikkapa kaikki bussipysäkit ja juna asemien mainostaulut tulisi altistaa suoralle demokratialle. Mainoskuvat pitäisi korvata kuvilla jotka valikoitaisiin  verkkopankin tai/ja rekisteröidyn puhelinnumeroiden avulla tapahtuvilla nettiäänestyksillä, jotka olisivat maksuttomia. Kaupungilla olisi sivusto jossa se ilmoittaisi vapaista paikoista, kuten bussipysäkkien mainostauluista ja kuka tahansa saisi lähettää minkä tahansa kuvan johon hänellä on tekijänoikeudet esille ja yhtälailla kuka tahansa saisi äänestää haluamaansa teosta. Ihmiset saisivat yhden äänen per mainospaikka. Kuvia voitaisiin sensuroida yhtä suuressa määrin kuin mainoksia.

Kyseessä olisi monien eri taidemuotojen vapaaottelu: sarjakuvataiteilijat, meemientekijät, valokuvaajat, taidemaalarit, aforismien ja vitsien keksijät kaikki kilpailisivat kansansuosiosta ja julkisesta tilasta. Myös mainostajat voisivat lähettää mainoksia, mutta suurempi rahoitus ei takaisi suurempaa näyttävyyttä, mikäli yksittäiset kansalaiset eivät vapaaehtoiset äänestäisi mainosta.

Kuvan tekijä ei saisi tästä palkkiota, mutta katusoittajien tavoin taideteokselle voisi lahjoittaa, ja teoksiin olisi liitetty tekstiviestinumero, johon lähetetty viesti vastaisi vaikkapa 50 snt:n lahjoituksta tekijälle. Kuvia voisi myös esimerkiksi äänestää uudestaan tietyn monta kertaa maksullisella tekstiviestillä tai tilisiirrolla. Maksullisen lisä äänestyksen lisäksi kulttuuria voisi tämän kautta tukea tekemällä tälläisinä lahjoituksina saatujen tulojen verotuksesta kevyempää tai poistamalla se kokonaan.

Tätä tulisi aluksi kokeilla tapana tehdä vaalimainonta demokraattisemmaksi. Äänestäjällä olisi yksi ääni, jonka antaa yhdelle vaalimainokselle joko koko vaaleissa tai yhtä mainospaikkaa kohti. Vaalimainospaikkoja, kuten julkisen liikenteen mainostauluja, tulisi jakaa ehdokkaille kansalaisten vapaaehtoisesti antamien äänien mukaan sen sijaan että niitä ostettaisiin. Kansan mielestä erityisen osuvat vaalimainokset leviäisivät entistä paremmin ja ehdokkailla olisi mahdollisuus saada valtavan määrän näkyvyyttä täysin ilmaiseksi. Näkyvyys vaaleissa pitäisi ansaita kansalaisilta, ei ostaa medialta.

Aihetta sivuavia:
Suomalainen mainonnan vastainen mainoskampanja: Haluan nähdä muutakin.
Thomas Wallgren, SDPn kunnanvaltuutettu ja filosofi, artikkeli: Mainnon rajoittaminen on yhteinen asia.
Artikkelini Mainonta, propaganda ja mies joka keksi mainonnan.

70 luvun piilotettu maailmanvallankumous

Posted: maaliskuu 2, 2011 in Kaikki
Avainsanat:,

1971 – käänteentekevä vuosi

  • Nopeampi väestönkasvu kuin minään muuna vuonna historiassa.
  • Yhdysvallat irrottautuu kultakannasta, Yhdysvaltojen kotimaisen öljytuotannon huippu.
  • Kiina korvaa Taiwanin YKn turvallisuusneuvoston viidentenä jäsenenä.

70 luvun taitteessa USA:n budjetti oli, lähinnä Vietnamin sodan takia, ensimmäistä kertaa alijäämäinen koko silloisen vuosisadan aikana. Osaksi tästä syystä presidentti Nixon päätti 1971 irrottaa dollarin kultakannasta, poistaen mahdollisuuden vaihtaa dollarin n. 35 milligrammaan kultaa. Tämä antoi Yhdysvaltain Keskuspankille mahdollisuuden painaa dollareita niin paljon kuin se kokee tarpeelliseksi.
1960-1970 luvun maailmanlaajuinen vuosittainen talouskasvu oli 3,5%. Seuraavana vuosikymmenenä se oli laskenut keskimäärin 2%iin. Se jatkoi hiipumista 1980-1990 1,2%:iin, ja 1990 – 2000 1%iin, joka on myös sen nykyinen taso.
Aikaisemmin Nixonin entinen vastaehdokas Kennedy oli kokeillut vaihtoehtoista muutosta, joka olisi antanut valtiolle oikeuden painaa rahaa. Tällöin liittovaltion ei olisi ollut tarpeen lainata rahaa korkoa vastaan yksityiseltä Federal Reserviltä, kuten tilanne oli ennen vuotta 1913. Artikkelini aiheesta löytyy nimellä ”John F. Kennedyn viimeinen käsky: Valtiolle oikeus painaa rahaa.”

1973 – Saudi-Arabian varojen dollarisointi

Öljykriisi 73

Tukeakseen arabimaita jotka sotivat tuolloin Israelia vastaan Saudi Arabia asetti lännen kauppasaartoon vuonna 1973. Öljyn hinta nousi korkeimmalle tasolle miltei vuosisataan, eikä ole vieläkään laskenut 70 lukua edeltävien vuosikymmenien tasolle. Öljykriisin seurauksena Yhdysvallat neuvotteli (käyttäen todennäköisesti sotilaallista painostusta) Saudi-Arabian tallettamaan öljyvaransa dollareina New Yorkilaisiin investointipankkeihin. Nämä rahat lainattiin myöhemmin yli 70lle kehitysmaalle ns. rakennesopeutuslainoina, joiden ehtoihin kuului mm. markkinoiden vapauttaminen maailmankaupalle ja yksityiselle ja ulkomaalaiselle omistuksen helpottaminen. Vain muutama lainanottajamaa hyötyi muutoksista, useimmissa se johti hitaampaan talouskasvuun ja korkeampiin tuloeroihin, ja maat ovatkin pyrkineet maksamaan sen takaisin niin nopeasti kuin pystyvät. Vielä 60-luvulla melko tuntematon ilmiö, valtiollinen velkakriisi, tapahtui useassa köyhässä valtiossa. Korkojen myötä takaisinmaksut ovatkin kerryttäneet valtavasti varallisuutta kehitysmaista rikkaisiin maihin. Vaikka rakennesopeutuslainojen nimi jouduttiin vaihtamaan huonon julkisuuden takia, molemmat käytännöt, yhteiskunnalliset uudistukset, jota kreikalta vaaditaan tuen vastikkeeksi muistuttaa suuresti kehitysmaiden rakennesopeutuslainoja.
Toinen merkittävä vallankaappaus tapahtui Chilessä jossa CIAn avustuksella tapahtui onnistunut oikeistolainen sotilasvallankaappaus Etelä Amerikan ensimmäistä demokraattisesti valittua sosialistia, Salvador Allendea vastaan.

1974 – Palkat pysähtyvät, tuottavuus jatkaa kasvuaan

Seuraavana vuonna palkkojen nousu alkoi hidastua jatkuvasta tuottavuuden kasvusta huolimatta. Alla taulukko jossa näiden kahden erkaantumisen näkee selkästi.

1975-1976 – New Yorkin vallankaappaus ja korruption laillistaminen

Vuonna 1975 tapahtui uusi vallankaappaus, tällä kertaa New Yorkissa.  Tuolloin pankit kieltäytyivät lainanlyhennyksestä, ja hämmentyneinä tästä poikkeuksellisesta toimenpiteestä kaupungilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin antaa pankkien sanella ehtonsa. Seurauksena pankkien säätelyä vähennettiin maailman pankkipääkaupungissa.
Seuraavana vuonna koko maan poliittinen koneisto pistettiin uusiksi: vuonna 1976 Yhdysvalloissa sallittiin rajattomat vaalilahjoitukset ja yrityksille sallittiin salaisten poliittisten komiteoiden perustaminen. Esimerkiksi Business Roundtable niminen yhdistys, jonka tavoite oli yksiselitteisesti ”antaa yrityksille poliittista valtaa” laajeni niin valtavaksi, että sen jäsenyritykset tuottivat yhdessä puolet koko Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta. Business Roundtable yksinään käyttää n. 900 miljoonaa lobbaukseen vuosittain. Poliittisten komiteoiden määrä puolestaan kasvoi vuosina 1974 – 1982 yli viisitoistakertaiseksi, ja USA:n kauppakamarin jäsenyritysten määrä nelinkertaistui.

1979-1981 – USA:n, Britannian ja Kiinan uudet valtionpäämiehet ja vallankaappauksen sinetöinti

1979-1981 entinen supervalta Britannia, senaikainen supervalta Yhdysvallat ja tuleva supervalta Kiina kaikki kokivat oikeistolaisen ja poikkeuksellisen historiallisen valtionpäämiehen nousun valtaan. Ensimmäiseksi 1979 Britanniassa, tuolloin Euroopan suurimmassa taloudessa, Konservatiivipuolue voitti vaalit ja Margaret Thatcherista tehtiin pääministeri. Vuonna 1980 Kiinassa nousi valtaan Deng Xiaoping, joka avasi Kiinan maailmanmarkkinoille ja aloitti Kiinan nousun maailman johtavaksi taloudeksi syrjäyttämällä Maon lyhytaikaisen seuraajan Hua Guofengin ja vuonna 1981 Yhdysvaltain presidentiksi valittiin Ronald Reagan, b-luokan näyttelijä jolla oli läheiset suhteet yritysmaailmaan.
Talous jatkoi hiipumistaan, ja vuonna 1980 – 1990 maailman talouskasvu oli 1,2%, mikä oli vain hieman yli kolmasosa 60 lukuun verrattuna. Tuona aikana yhdysvaltain velkaantuminen kiihtyi ennennäkemättömään mittakaavaan, vaikkakin velkaantuminen oli alkanut jo 70-luvulla, kuten alla oleva kuva selvästi osoittaa.

Talouskasvun hiipumisesta huolimatta seuraavan 20 vuoden aikana kansainvälisen rahoitusalan liikevaihto kasvoi miltei kuusikymmentäkertaiseksi. 80-luvun alussa Yhdysvaltain rikkaimpien osuus varallisuudesta lähti kasvuun, ja ylivoimaisesti eniten tulot kasvoivat eniten kaikkein rikkaimmilla, siinä missä vuosina 45-60 tulot nousivat sitä nopeammin, mitä pienempituloinen oli kyseessä.
Yhdysvaltain sisäinen kontrolli myös kasvoi, kaikkien onnistuneiden vallankumousten tavoin, ja alla on kuva vankien määrästä maassa. Yhdysvalloissa on tällä hetkellä lukumäärällä ja suhteutettuna väestöön eniten vankeja kaikista maailman maista.

I. NYKYISET KAKSI TAPAA: KÄYTÖN HANKALOITTAMINEN

Päihteidenkäyttöä pyritään vähentämään lähinnä nostamalla sen hintaa, joka on ilmeisin tapa hankaloittaa sen käyttöä. Hintaa nostetaan kahdella tapaa:

  1. Nostamalla tuotteiden verotusta, kuten alkoholin ja tupakan
    tapauksessa. Tällöin alkoholismin haitat yhteiskunnalle korvataan siten, että maksaa korkeampaa veroa. (Asan sitaatti)
  2. Tekemällä tuotteista laittomia ja rankaisemalla etenkin myymisestä, kuten useimpien huumeiden tapauksessa. Kasvanut riski kuitenkin siirtyy niiden voitoiksi, ketkä eivät jää kiinni. Tämän myötä myös hinta nousee. Se onkin syy miksi voittomarginaali on huumeteollisuudessa niin valtava: kokaiini ostettuna suoraan viljelijältä maksaa keskimäärin 325 puntaa per kilo, mutta päätyessään katukauppaan Britanniaan arvo on noussut keskimäärin 50 000 puntaan, n. 150 kertaiseksi. Vertailun vuoksi kahvipapujen hinta päädyttyään brittikahvilan asiakkaan kahvikuppiin, on keskimäärin n. kuusitoistakertaistunut.
    Tämän takia huumetuomioiden koventaminen Yhdysvalloissa ei onnistunut vähentämään huumeidenkäyttöä, mutta Hollannin vastakkainen linja jossa lieviä huumausaineita laillistettiin ja Portugalin malli jossa käyttäjiä rankaisemisen sijasta ohjataan hoitoon ovat. Kovemmat rangaistukset sen sijaan ovat yksi selitys raiskauksien ja murhien vähenemiseen Yhdysvalloissa.

II. UUSI, KOKEILEMATON TAPA: MOTIVOIVA VIINAKORTTI

Ajatuksena olisi että valtio myöntäisi jokaiselle 18 vuotiaalle kortin, jota on vingutettava aina alkoholiostoksen yhteydessä. Alkoholia ostaessa kortti siirtäisi lopettamistilille tietyn osuuden jokaisesta tupakkaostoksesta. Lopettamistilin saisi käyttöön vasta kun on käynyt vuoden ajan nikotiiniseuloissa, ja selvinnyt 50 pistokokeesta puhtain tuloksin. Jos siis tuon vuoden aikana jää kertaakaan kiinni tupakoinnista, joutuu aloittamaan tupakkalakon uudestaan. Päihdeseulojen teettäminen on hyvin halpaa.

  • Esimerkki 1: Jos lopettamistilille siirtyisi aina 40 senttiä jokaisesta neljän euron tupakka-askista, tupakoitsija joka olisi tupakoinut askin päivässä kymmenen vuotta saisi vuoden tupakkalakosta 1 465 euroa. Tarkemmin ilmaistuna hän maksaisi itselleen 1 465 euroa vuoden tauosta. Olen varma että hyvin suuri enemmistö vuoden tauon pitäneistä lopettaisi tupakoinnin lopullisesti.
  • Esimerkki 2: Alkoholiin sovelluttuna kannustin olisi vielä suurempi, koska sen ongelmakäyttäjät voivat hyvinkin käyttää kymmenen euroa päivässä alkoholiin. Jos tästä kymmenesosa siirtyisi lopettamistilille, 10 vuotta kymmenen euroa päivässä juonut maksaisi itselleen lopettamisesta 3 650 euroa. Alkoholin tapauksessa annettaisiin vähitellen seuraavan vuoden ajan, jolloin myös suoritettaisiin pistokokeita, ellei rahoja käytetä takuuvuokran tai yritystoiminnan kaltaisiin tarkoitukseen. Kiinnijääminen pistokokeissa tarkoittaa rahojen siirtymistä taas vuoden päähän.

Mitä enemmän käytät päihdettä, sitä enemmän maksat itsellesi sen lopettamisesta. Se kannustaisi pienituloisia suurituloisia enemmän. Voi olla että se kannustaisi perhettä perustavia, etenkin raskaana olevia naisia lopettamaan päihteidenkäytön. Lopettamistilin saamiseksi vaadittua taukoa ei voisi pitää vankeusrangaistuksen aikana, vaan vasta sen jälkeen. Lisäksi päihdekortit vaikeuttaisivat alaikäisten päihteidenkäyttöä.

Kieltolaki ja nistien talous

Posted: maaliskuu 1, 2011 in Kaikki
Avainsanat:,

Kieltolaki ja sanktioiden koventaminen lisäävät organisatioitua rikollisuutta koska ratsioiden myötä huumausaineen kasvanut hinta siirtyy niiden rikollisten voittomarginaaliin, jotka eivät jääneet kiinni.

Mitä tapahtuu kun poliisi kiristää valvontaa ja takavarikoi suuremman osuuden tuotettua tai maahantuotua ainetta, ts. kun aineen tarjonta vähenee ja maahantuonnin riski kasvaa? Koska markkinoilla on vähemmän ainetta liikkeellä, ne joilla ainetta on, voivat nyt nostaa hintaa tai vähentää laatua. Aiheutuu se, mitä takavarikoilla ja valvonnalla ajetaankin: korkeampaa hintaa. Valvonnalla ja rankaisemisella ei voida yksinomaan koskaan kitkeä koko huumausaineiden käyttöä, sillä sen käyttö on yleistä jopa vankiloissa. Tämän takia valvonnan ja rankaisemisen ainoa mahdollinen tavoite on hinnan nousu ja riskin kasvatus. Koska nistit, tunnetusti ovat rutiköyhiä, sen toivotaan johtavan siihen että nisteillä ei olisi enää varaa aineeseen, tai ainakaan yhtä suuriin käyttömääriin.

Hinnanlisäys, joka aiheutuu kieltolaista, siirtyy kuitenkin suoraan aktiivisten rikollisorganisaatioiden voittomarginaaliin. Kasvanut kiinnijäämisen riski kompensoituu suurempana voittona niille, ketkä eivät jääneet kiinni. Todennäköistä on, että suhteellisesti suurempi osuus taitamattomista ja huonosti organisoidusta rikollisuudesta karsiutuu ratsioissa, ja siten voitot kasaantuvat niille, keillä on valmiiksi todennäköisesti eniten ja parhaiten orgganisoidut verkostot. Rikollisuuden organisointi kannattaa entistä enemmän.

Samaan aikaan organisoidun rikollisuuden kasvamiseen otollinen maaperä tulee entistä hedelmällisemmäksi. Nyt nimittäin nisteillä alenee kyky maksaa aineidenkäyttö, vaikka halu käyttää niitä pysyy ennallaan. Samaan aikaan rikollisen toiminnan voitot kasvavat, joka kasvattaa motivaatiota rikolliseen organisointiin.
Riskin kasvanut pelote toimii nisteihin huonoiten, sillä heillä on valmiiksi vähiten, ja hinnannousun myötä entistä vähemmän hävittävää ja todennäköisesti muita huonompi riskinarviointikyky. Huumausainekauppaan ryhtymisen aloittaminen on hyvin helppoa, tarvitaan ainoastaan taho joka piuhottaa.

Piuhottamisella henkilö A antaa henkilö B:lle ainetta myytäväksi ja lainaa sen tälle alle markkinahinnan, jonka henkilö B myy markkinahintaan eteenpäin. A saa takaisin piuhotushinnan jokaisesta yksiköstä myytyä ainetta, ja B puolestaan piuhotus- ja markkinahinnan välisen erotuksen jokaisesta yksiköstä myytyä ainetta. Tässä mallissa, mikäli henkilö B on nisti, hänen kannattaa ottaa piuhoille, sillä tällöin hän ei vaan tee rahaa jolla ostaa haluamaansa ainetta, vaan myös ostaa sitä halvempaan piuhotushintaan markkinahinnan sijasta. Lisäksi myyntiin tarvitaan muuhun työhön verrattuna hyvin pieni työpanos, se ei vähennä ansiosidonnaisia tukia, eikä siihen tarvita varsinaisesti kokemusta, kontakti kylläkin.
Tämä huumausainekaupan kasvaneen pelotteen, ja siten voiton, eri ihmisryhmiä eri tavoin pelotteleva ja motivoiva vaikutus ei tietenkään pelkästään nistien tapauksessa motivoi entistä enemmän huumausainekauppaan, vaan houkuttaa yhtälailla ketä tahansa kenellä on vähän hävittävää ja/tai huono riskinarviointikyky ja/tai rahantarvetta.

Yhteiskunnallisten sanktioiden tehokkuus onkin laskettavissa mitä taloustieteessä kutsutaan rajahyödyksi. Tämä tarkoittaa että sanktion kasvaessa sen hyödyt vähenevät ja haitat suurenevat suhteessa sanktion edelliseen tasoon. Toisinsanoen rikos X:n vankilatuomioiden kaksinkertaistaminen ei todennäköisesti puolita rikollisuutta, vaikka se voikin sitä vähentää. Mikäli rangaistusta kuitenkin kovennetaan kerta toisensa jälkeen, tulee piste jolloin kasvaneen sanktion vaikutus itse rikollisuuden määrään on pieni, mutta lisää vankien, oikeuskäsittelyjen ja valvonnan kustannuksia, sekä vaikeuttaa vankien kotoutumista yhteiskuntaan. Tästä seuraa pidemmällä aikavälillä rikollisuuden yhä suurempi organisointi ja kasvu, elämäntapaan sitoutumisen kasvaessa ja periytyessä yhä varmemmin. Mikäli taloudelliseen voittoon tähtäävän rikollisuudenalan toimintaa koskevia sanktioita kovennetaan, sen voitot kasvavat, niiden osalta, ketkä pystyvät välttämään sanktiot, mikä tekee joillekin siitä entistä houkuttelevampaa kasvaneesta riskistä huolimatta. Ja aina tulee olemaan niitä, ketkä pystyvät välitä kasvaneesta riskistä ja välttävät sanktiot, osa taidolla, osa tuurilla. Miksi? Koska nisti on aina nisti.

Visualisaatio teoriasta.

Ratkaisu huumausaine ja päihdeongelmaan, joka ei ole dekriminalisoinnin ja sanktioinnin paradigmassa, vaan motivoi lopettamaan löytyy lyhyesti ilmaistuna artikkelista ”Miten bonuskortti saa sinut lopettamaan alkoholinkäytön” ja hieman perusteellisemmin käsiteltynä artikkelissa ”Päihdeongelmaan ratkaisu.”

Buddhalaiset muodostavat n. 0.3 prosenttia Englannin ja Walesin väestöstä, mutta vangeista 2% on buddhalaisia, joista käytännössä kaikki ovat kääntyneet vankilassa. Vuonna 1997 Britannian vankiloissa oli 226 buddhistia, mutta luku on lähes seitsemänkertaistunut kymmenessä vuodessa 1,737iin, mikä tekee buddhalaisuudesta ylivoimaisesti nopeimmin kasvavan uskonnon Englannin ja Walesin vankiloissa. Buddhisteja on Britannian vankiloissa enemmän kuin ateisteja, agnostikkoja ja hinduja yhteensä. Ainoastaan  kristittyjä (37 000 ilmoittanutta), uskontoaan ilmoittamottamat (24 000) ja muslimit (n. 10 000) on buddhalaisia enemmän. Buddhisteista 2/3 on valkoihoisia ja suurin osa buddhalaisiksi kääntyneistä kärsivät pitkiä tuomioita. Ensimmäisestä brittivankilaan rakennetusta buddhalaisesta pyhäköstä on tullut niin suosittu että sitä käyttävät meditointiin sekä vangit että vartijat.

Meditointi ja buddhalaisuus saattaa kasvattaa suosiotaan myös muiden maiden vankiloissa. Yhdysvaltojen vankiloiden kirjastoissa buddhalaisuuteen ja meditointiin liittyvät kirjat ovat kasvattaneet suosiotaan. Vuonna 2002 buddhalaiset tahot järjestivät meditointikursseja vangeille Alabamalaisessa vankilassa, joka oli yksi väkivaltaisimmista vankiloista Yhdysvalloissa. Vangit pitivät kursseista ja kursseihin osallistuneet tekivät kurssin jälkeen noin viidesosan vähemmän väkivaltaisia rikkeitä.

Lähteet
http://www.telegraph.co.uk/news/religion/5977093/Buddhism-is-fastest-growing-religion-in-English-jails-over-past-decade.html
http://newsone.com/1012765/meditation-class-helps-lower-violence-at-alabama-prison/

Suunnitelmissani on lukea kasa kirjoja buddhalaisuuteen liittyen ja lahjoittaa parhaimmat Suomen vankiloihin. En meditoi, enkä aio aloittaa enkä ole buddhalainen, joten jos olet lukenut aiheesta kirjoja ja uskot jonkin niistä olevan erityisen sopiva tähän tarkoitukseen ota yhteyttä.

Nigeriasta

Posted: heinäkuu 8, 2013 in Kaikki

Euroopan väestö oli v. 1950 yli kaksi kertaa suurempi kuin Afrikan (547 ja 220 miljoonaa). Vuonna 2050 Afrikan väestön on arvioitu olevan miltei kolminkertainen Eurooppaan nähden (1760 miljoonaa ja 628 miljoonaa). Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana puolet maailman väestönkasvusta tapahtuu Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa.

Tällä hetkellä Nigeriassa on 170 miljoonaa asukasta, mikä tekee siitä Afrikan suurimman, ja maailman seitsemänneksi suurimman valtion. Vuoteen 2050 mennessä väestön on ennustettu kasvavan n. 390-440 miljoonaan, mikä tekisi Nigeriasta YKn 2013 arvion mukaan kolmanneksi suurimman maan maailmassa. 2100 mennessä väestön on ennustettu kasvavan 740-914 miljoonaan ja saattaa ylittää silloisen Yhdysvaltain ja EUn yhteenlasketun väestön.

Nigeriassa metsäkato on nopeampaa kuin yhdessäkään muussa maassa.

1900 luvun alussa kristityt muodostivat pienen ja muslimit merkittävän vähemmistön ja alkuperäisuskonnot enemmistön. Nykyään väestö on suunnilleen puoliksi kristittyjä ja puoliksi muslimeja, ja alkuperäisuskonnot ovat kadonneet. Kääntymistä kristinuskosta islamiin tai toisinpäin ei tapahdu käytännössä lainkaan. Nigeria on maailman maista ainoa maa missä kaksi uskontoa muodostavat puolet ja puolet väestöstä. On vain yhdeksän maata joissa mikään uskonto ei muodosta selvää enemmistöä, ja Nigeriasta kasvaa suurempi kuin kahdeksasta muusta yhteensä. Kaikista maista Nigeriassa asuu tällä hetkellä viidenneksi eniten kristittyjä ja kuudenneksi eniten muslimeja. Vain Ruandassa ja Nigeriassa yli 60% vastanneista piti uskonnollista konfliktia ”hyvin suurena ongelmana” tutkimuksessa joka kattoi miltei kaikki saharan etelänpuoleisen Afrikan maat.

Lähteet
en.wikipedia.org/wiki/World_population
thenationonlineng.net/new/news/nigerias-population-to-hit-440m-by-2050-un-predicts/
http://www.census.gov/newsroom/releases/pdf/cb11-116idb_table1.pdf
http://www.geohive.com/earth/population3.aspx http://ww.africanoutlookonline.com/index.php?option=com_content&view=article&id=1881%3Anigerias-population-could-balloon-to-770-million-in-2100-un-chief-warns&Itemid=53
http://www.pewforum.org/uploadedFiles/Topics/Belief_and_Practices/sub-saharan-africa-executive-summary.pdf (sivu 9)
en.wikipedia.org/wiki/Religion_in_Nigeria
http://www.pewforum.org/Christian/Global-Christianity-Nigeria.aspx
http://www.pewforum.org/uploadedImages/Topics/Belief_and_Practices/religious-switching.png
en.wikipedia.org/wiki/Deforestation_by_region
http://www.pewforum.org/uploadedFiles/Topics/Religious_Affiliation/globalReligion-full.pdf 

 

 

Väkivalta ja sota vähenee: Miksi?

Posted: syyskuu 5, 2012 in Kaikki

Koskaan ei ole ollut näin epätodennäköistä kuolla väkivaltainen kuolema. Tämä on Steven Pinkerin pääteesi palkitussa ja arvostetussa perusteellisessa 750 sivuisen teoksessaan ”The better angels of our nature.”

Usein romantisoitujen metsästäjäkeräilijöiden elämää tutkittaessa päädytään usein arvioon että noin joka kuudesta yli puoleen  metsästäjäkeräilijä miehistä kuoli väkivaltaisen kuoleman. 1900 luvulla sodassa, vainoissa ja nälänhädässä kuolleita oli n. 1,7% väestöstä. Arviot metsästäjäkeräilijöiden väkivaltaisuudesta vaihtelevat tutkimustavoista ja tutkitusta yhteisöstä riippuen, mutta esihistoriallisten ihmisten luurangoista ja moderniin aikakauteen selvinneistä metsästäjäkeräilijöistä päätelleen elämä on ennen ollut keskimäärin paljon väkivaltaisempaa.

1900 lukua monesti pidetään verisimpänä vuosisatana ihmiskunnan historiassa. Tämä on täysin totta jos vertailemme kuolleiden määrää. Jos kuitenkin suhteutamme luvut väestön määrään asia muuttuu radikaalisti. Maailmansodissa, Kiinan ja Neuvostoliiton sisällissodissa, nälänhädissä ja vainoissa kuoli yhteensä n. 130 miljoonaa ihmistä, siinä missä mongoolivalloituksissa kuoli n. 40 miljoonaa ihmistä. Mongoolivalloitukset tappoivat kuitenkin yli kaksinkertaisen osuuden silloin paljon pienemmästä maailman väestöstä kuin maailmansodat. On arvioitu että Kiinan Tang dynastian kaataneessa An Lushanin kapinassa olisi kuollut vielä lähes kaksinkertainen osuus maailmanväestöstä mongoolivalloituksiin nähden.

Myös sodan luonne on muuttunut paljon. Yhtäkään sotaa, jossa valtio on onnistuneesti valloittanut toiselta alueita, ei olla käyty vuoden 1975 jälkeen. 1900 luvun alussa neljä viidestä sodasta oli valloitussotia. Valloitussotien vähenemisen mukana sisällissotien määrä on kasvanut ja sotien verisyys on vähentynyt. Keskimääräisessä sodassa kuoli 1950 luvulla sota per vuosi hieman alle 70 000 ihmistä, 1980 luvulla luku oli laskenut n. 40 000een ja 2000 luvulla luku oli alle 10 000n.

Syiksi väkivallan vähenemiseen Pinker nimeää kolme:

  • Demokratia

Koskaan maailmanhistoriassa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myöntäneet valtiot eivät ole sotineet toisiaan vastaan.

  • Globalisaatio

Kaupankäynnin suhteellinen osuus koko maailmantaloudesta on kasvanut ja tehnyt valtioista riippuvaisempia toisistaan. Myös valtioidenvälisten sopimusten ja kansainvälisten järjestöjen määrä on kasvanut valtavasti viime vuosisatoina.

  • Rauhanturvaajat

Rauhanturvaajien määrä on kasvanut 25 kertaiseksi 1950 luvulta. Tutkittuaan tilastollisesti 115 sotaa ja konfliktia vuosien 1944-1997 välillä tutkija Virginia Page Fortnan laski että rauhanturvaajien läsnäolo vähentää rauhan muuttumista sodaksi 80%.

Lähde: Steven Pinker: Better Angels of Our Nature

I. Maahanmuuttajien työllisyys Suomessa

  • Maahanmuuttajien työllisyys nousi kymmenessä vuodessa 36%  58%iin, lähemmäs kantaväestön n. 75% työllisyysastetta.
  • Maahanmuuttajaryhmien väliset erot pienenivät: huonoimman työllisyystilanteen maahanmuuttajaryhmissä työllisyys kasvoi nopeampaa vauhtia.

II. Muslimit kansalaisina Euroopassa

  • Euroopan väestöstä n. 8% on muslimeja, EUn väestöstä 3,2%. Arvioiden mukaan 2100 noin 25% EUn väestöstä on muslimeja. Jos olet nähnyt suositun Youtube videon lännen väestöstä ja islamisoitumisesta, sinun on syytä tutustua tähän artikkeliin.
  • Kun Gallup yritys, jonka mukaan gallupit on nimetty, teki tutkimuksen ”What Do Muslims Think?” kävi ilmi että maahanmuuttajat tuntevat yhteenkuuluvuutta (identify) asuinmaahansa vahvemmin kuin mitä kantaväestö arveli.

 

Vasemmistolaisen aikakauden alkaminen Latinalaisessa Amerikassa on ilmeinen tosiasia. 2000 luvun alusta asti jokaisessa mantereella käydyissä presidentinvaaleissa voittajia ovat olleet vasemmistopuolueet (yhdysvaltain lähintä liittolaista Kolumbiaa lukuunottamatta). Jos maat yhdistyisivät, mikä on alueen johtajien, etenkin Brasilian presidentin agendassa, se olisi toisiksi suurin demokratia, kolmanneksi suurin maa väestöltään ja maailman neljänneksi suurin talous.
Tämä on vakauttanut latinalaisen amerikan tunnetusti hauraita demokratioita, kun ensimmäinen sukupolvi johtajia, joilla on todellista suosiota kadunmiesten parissa on ilmaantunut. Merkittävimpänä esimerkkinä on Lula Da Silva, Brasilian ensimmäinen vasemmistolainen presidentti, jota kutsutaan maailman suosituimmaksi poliitikoksi. Hänen kannatusprosenttinsa liikkuvat lukemissa joista länsimaalaiset valtionpäämiehet voivat vain unelmoida. Tämä lukutaidottomien vanhempien poika on vastuussa maailman suurimmasta tulonsiirrosta rikkailta köyhille, Bolsa Familiasta, jonka on arvioitu laskeneen taloudellista epätasa-arvoisuutta 20%. Lainaten miestä itse:
””I want to know if the people are in the shit and I want to take the people out of the shit in which they are.””

””One day we will make land reform in this country, and one day the worker´s class will take control of the production of this country and they will stop investing in weapons.””

Ohessa on taulukoita, joissa vertaillaan yllä olevan kartan maiden oikeisto- ja vasemmistokausien viimeisen/viimeisimmän suoritusta neljällä eri mittarilla: talouskasvulla, köyhyydellä, työttömyydellä ja valtionvelalla.

  • Talouskasvu on kuusinkertaistunut

Paraguayn muutos on kaiken hätkähdyttävin, sillä sen vasemmistohallitus on kaikkein nuorin, ja kasvun lähes kolminkertaistuminen on tapahtunut kahdessa vuodessa (2008-2010.)


  • Köyhyysrajan alapuolella elävien osuus väestöstä on tippunut neljäsosan, lähes puolesta alle kolmasosaan.
Hondurasin vasemmistohallitus pysyi vallassa ainoastaan 3 vuotta. Tuona aikan köyhyys väheni prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2009 maassa tapahtui oikeiston vallankaappaus, ja kahdessa vuodessa köyhyysprosentti nousi 50% 65%:iin.
Argentiinan vasemmistopresidentin Kirchnerin kuoltua melko nuorena, 60 vuotiaana, 2010 köyhyysrajan alapuolelle jäi 13% väestöstä. Seuranneen poliittisen kaaoksen aikana köyhyys nousi yhdessä ainoassa vuodessa 30%:iin.
Brasiliassa köyhyys on vähentynyt erityisen nopeasti kaupungeissa.
  • Työttömyys on lähes puolittunut

Honduras mitä vittua. Mantereen (ja miltei maailman) korkeimmasta työttömyysluvusta alhaisimpaan yhdessä vaalikaudessa.


  • Valtionvelka on vähentynyt yli kolmasosan

Suosittelen myös tutustumaan koko pitkään pamflettini loppuosaan, jossa käsitellään vasemmistolaisen aatteen nousua Euroopassa ja Amerikassa.

Kuinka monta kertaa olette kuullet maininnan tästä ilmiöstä mediassa? Mahdollisesti muutaman. Nekin todennäköisesti Chavezista negatiivisesti uutisoituna, näin ainakin Helsingin Sanomissa. Chavezilla on useimpia länsimaita suurempi demokraattinen mandaatti, jos se mitataan kansansuosiolla ja voitetuilla vaaleilla, jotka ovat olleet poikkeuksetta rehellisiä. Tämä johtuu siitä että köyhyys on yksinkertaisesti vähentynyt paljon, ja talous on voinut paremmin kuin Chavezia edeltävien länsimaiden sanelemaa politiikkaa toteuttaneiden oikeistohallintojen aikana. Kuitenkaan esimerkiksi rikollisuuden kasvua, joka oli jatkunut jo ainakin 10 vuotta ennen Chavezin kautta, ei olla katkaistu, ja inflaatio on hyvin korkea (kuten tosin monissa muissakin yhtä nopeasti kasvavaissa talouksissa.) Chavezin yhteiskuntamalli ei ole kuitenkaan yhtä hyvin sovellettavissa muihin maihin – eikä se mielestäni ole yhtä hyvin toimiva – kuin esimerkiksi Silvan hallinto Brasiliassa ja Moralesin hallinto Boliviassa, mutta Venezuela on OPEC (öljynviejämaiden liitto) maista demokraattisin ja hyvinvoivin.

Lisäksi suosittelen tutustumaan
Namibian perustulokokeiluun ja Keralaan, Intian sosialistimpaan osavaltioon, joka suoriutuu Intian osavaltioista parhaiten inhimillisen kehityksen indeksillä mitaten, jopa paremmin kun rikkaat maat keskimäärin.

Lähteenä tässä artikkelissa olen käyttänyt indexmundi nettisivustoa, joka on internetin laajin maiden välisiin vertaileviin aineistoihin erikoistuva sivusto, joka mainitsee omiksi lähteikseen tässä yhteydessä joko maailmanpankin tai CIA world factbookin, riippuen maasta ja mittarista.

Jos aikaa on enemmän, Oliver Stonella on aivan mahtava dokkari South of the border, josta traileri. Varmaan parhain dokumentti mitä on tullut vastaan, herättää toivoa eikä epätoivoa kuten samankaltaiset dokumentit yleensä. Pätkässä mm. haastatellaan kaikkien vasemmistohallituksen äänestäneiden valtioiden päämiehiä ja -naista.

Vapaa ajan vauraus vai työttömyys

Posted: toukokuu 28, 2011 in Kaikki
  • Työmäärän vähentyminen

Teollistumisen seurauksena tapahtunut tuottavuuden kasvu voidaan hyödyntää kahdella eri tavalla:

A) suurempi määrä tuotetaan samassa ajassa.
B) sama määrä tuotetaan lyhyemmässä ajassa.

1900-luvun alun Suomen tehtaissa oli 60 tuntiset viikot. Työmäärä laski hiljalleen, ja 70 luvun vaihteessa viikottaisten työtuntien maksimimääräksi säädettiin 40 tuntia.

Tuottavuuden sijoittaminen on talouspoliittinen kysymys. Viimeisen 25 vuoden aikana tuottavuuden kasvun sijoittaminen yksinomaan vapaa-aikaan olisi mahdollistanut 4 päivän työviikot ja 3 kuukauden lomat kaikille. Tämä olisi kuitenkin ollut samalla tavalla typerää kuin nykymalli, jossa kaikki tuottavuus sijoitetaan talouskasvuun.

Alla olevat kaksi taulukkoa osoittavat sen talouspoliittisesti kiinnostavan seikan, että  kun työntekijät tekevät vähemmän työtä, työtä riittää useammalle. Tämä ei ole ainoa, mutta yksi merkittävistä tekijöistä, työttömyyttä tarkasteltaessa. Esimerkiksi yleinen tapa selittää Saksan työttömyys, joka on alhaisimmalla tasolla vuosikymmeniin maailmanhistorian suurimmasta lamasta huolimatta, on ollut Saksan tietoinen pyrkimys työn jakamiseen.

  • Vuosittainen työtuntien määrä ja työttömyys

Alla olevasta kuvasta näkyy, että euroopan maissa  joissa on keskimäärin pienempi vuosittainen työtuntien määrä on keskimäärin pienempi työttömyys. Toisinsanoen pisteet jotka ovat vasemmalla (pienempi työttömyys) ovat keskimäärin myös alempana (vähäisempi vuosittainen työtuntien määrä).

Kolmessa euroopan maassa, jossa työntekijät tekevät vähiten työtä vuodessa (Saksa, Norja, Hollanti) keskimääräinen työttömyys on 4,6% ja niissä kolmessa maassa, jossa työtä tehdään eniten työntekijää kohden (Kreikka, Unkari,Puola) sama luku on 16,1%.

  • Osa aikatyö ja työttömyys

Alla olevassa taulukossa näkyy että maissa joissa on suurempi osuus työsuhteista on osa aikatöitä (vihreät palkit) on keskimäärin vähemmän työttömyyttä (punaiset palkit.)

Kolmessa maassa jossa osaaikatöiden osuus työsuhteista on suurin (Hollanti, Sveitsi ja Iso Britannia) työttömyys on keskimäärin 5,6%. Kolmessa maassa, jossa osaaikatöiden osuus on pienin (Slovakia, Unkari, Tsekki) työttömyys on keskimäärin 12,4%.

  • Työn intensiivisyyden kasvaminen

Kilpailu työsuhteista kiihtyy työttömyyden myötä, kun työpaikkojen määrä vähenee suhteessa työnhakijoihin. Tällä hetkellä Suomessa on 300 000 työtöntä, ja 30 000 avointa työpaikkaa.

Työajasta on myös tullut intensiivisempää Alla on kaksi EU:n teettämää mittavaa taloustutkimusta, jotka toteavat, että vapaa-ajan osuus ei kasva riittävän nopeasti korvatakseen kasvavan intensiivisyyden.

Around 60% of workers work at very high speed a quarter of the time or more (compared to 56% five years ago and 47% fifteen years ago) and 62% work to tight deadlines a quarter of the time or more (60% five years ago and 50% fifteen years ago).

Työn intensiivisyys lisääntyy kaikissa jäsenvaltioissa: työtahti kiihtyy ja aikataulut kiristyvät. Työntekijän itsenäisyys kasvaa myös, mutta ei riittävästi korvatakseen työn intensiivisyyden lisääntymisen. ””

Työn rasittavuuden ja työttömyyden kasvu tarkoittaa, että työ on jakautunut yhä vähemmän optimaalisesti ihmisen kannalta: yli- ja alityöllistäminen kasvavat samanaikaisesti, joka tarkoittaa että halu ja mahdollisuus tehdä töitä eivät kohtaa. On ihmisiä jotka haluaisivat tehdä enemmän töitä, ja ihmisiä jotka haluaisivat tehdä vähemmän töitä.

Työajan pitää laskea intensiivisyyden kasvaessa, jotta työntekijä ehtii palautua samaan tehokkuuden tasoon. Kuten alla olevasta taulukosta näkyy, vähemmän työtunteja vuodessa tarkoittaa keskimäärin suurempaa tuottavuutta työtuntia kohti. Toisinsanoen kaksi 4 tunnin työpäivää tekevää ovat tehokkaampia kuin yksi 8 tunnin työpäivää tekevä työntekijä.

tn0803046s-fig00

  • Syntynyt vapaa aika

Talouskasvu tuottaa yhä vähemmän hyvinvointia. Monilla keskeisillä mittareilla 90-luvun jälkeinen talouskasvu on saavutettu hyvinvoinnin kustannuksella. GPI indeksi, joka mittaa yleistä hyvinvointia, on laskenut ko. ajanjakson jälkeen, vaikka talous on ollut hyvässä noususuhdanteessa. Vapaa-aika on inhimillisestä näkökulmasta itseisarvoinen yhteiskunnallinen tavoite. Vapauden hyötyä yksilölle ei voida kuitenkaan kunnolla mitata.

Lisäksi on mainittava, että tuottava työ ei suinkaan aina ole palkkatyötä. On arvioitu että palkattoman työn arvo vastaa 1/3 BKT:sta. On myös syytä olettaa, että BKT mittarina aliarvioi palkattoman työn arvoa. Esimerkiksi palkattomalla työllä kokonaan rakennettu wikipedia on marginaalinen taloudelliselta arvoltaan, mutta yleisen hyödyn näkökulmasta se on mittaamattoman arvokas.

Voidaan perustellusti sanoa, että vapaa-ajan kasvaminen hyödyttäisi kansalaisyhteiskuntaa ja kulttuurielämää. Se on vastuun antamista yksilölle itsensä kehittämiseksi, sijoitus inhimilliseen pääomaan.

Lähteet

Taulukot ovat kirjoittajan tekemiä OECD:n antamien lukujen pohjalta.
Tarkemmat lähteet:
http://stats.oecd.org/ (osa-aikatyön osuus ja vuosittainen työmäärä)
en.wikipedia.org/wiki/Countries_by_unemployment_rate (työttömyysaste)
Soininvaara, Osmo: Vauraus ja aika (Teos, 2007)
http://www.eurofound.europa.eu/pubdocs/1997/43/fi/1/ef9743fi.pdf
http://www.eurofound.europa.eu/ewco/health/physical/pace.htm
http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=102&langId=en
http://www.cepr.net/index.php/blogs/beat-the-press/if-germany-is-a-winner-it-is-partly-because-it-has-work-sharing