Vapaa ajan vauraus vai työttömyys

Posted: toukokuu 28, 2011 in Kaikki
  • Työmäärän vähentyminen

Teollistumisen seurauksena tapahtunut tuottavuuden kasvu voidaan hyödyntää kahdella eri tavalla:

A) suurempi määrä tuotetaan samassa ajassa.
B) sama määrä tuotetaan lyhyemmässä ajassa.

1900-luvun alun Suomen tehtaissa oli 60 tuntiset viikot. Työmäärä laski hiljalleen, ja 70 luvun vaihteessa viikottaisten työtuntien maksimimääräksi säädettiin 40 tuntia.

Tuottavuuden sijoittaminen on talouspoliittinen kysymys. Viimeisen 25 vuoden aikana tuottavuuden kasvun sijoittaminen yksinomaan vapaa-aikaan olisi mahdollistanut 4 päivän työviikot ja 3 kuukauden lomat kaikille. Tämä olisi kuitenkin ollut samalla tavalla typerää kuin nykymalli, jossa kaikki tuottavuus sijoitetaan talouskasvuun.

Alla olevat kaksi taulukkoa osoittavat sen talouspoliittisesti kiinnostavan seikan, että  kun työntekijät tekevät vähemmän työtä, työtä riittää useammalle. Tämä ei ole ainoa, mutta yksi merkittävistä tekijöistä, työttömyyttä tarkasteltaessa. Esimerkiksi yleinen tapa selittää Saksan työttömyys, joka on alhaisimmalla tasolla vuosikymmeniin maailmanhistorian suurimmasta lamasta huolimatta, on ollut Saksan tietoinen pyrkimys työn jakamiseen.

  • Vuosittainen työtuntien määrä ja työttömyys

Alla olevasta kuvasta näkyy, että euroopan maissa  joissa on keskimäärin pienempi vuosittainen työtuntien määrä on keskimäärin pienempi työttömyys. Toisinsanoen pisteet jotka ovat vasemmalla (pienempi työttömyys) ovat keskimäärin myös alempana (vähäisempi vuosittainen työtuntien määrä).

Kolmessa euroopan maassa, jossa työntekijät tekevät vähiten työtä vuodessa (Saksa, Norja, Hollanti) keskimääräinen työttömyys on 4,6% ja niissä kolmessa maassa, jossa työtä tehdään eniten työntekijää kohden (Kreikka, Unkari,Puola) sama luku on 16,1%.

  • Osa aikatyö ja työttömyys

Alla olevassa taulukossa näkyy että maissa joissa on suurempi osuus työsuhteista on osa aikatöitä (vihreät palkit) on keskimäärin vähemmän työttömyyttä (punaiset palkit.)

Kolmessa maassa jossa osaaikatöiden osuus työsuhteista on suurin (Hollanti, Sveitsi ja Iso Britannia) työttömyys on keskimäärin 5,6%. Kolmessa maassa, jossa osaaikatöiden osuus on pienin (Slovakia, Unkari, Tsekki) työttömyys on keskimäärin 12,4%.

  • Työn intensiivisyyden kasvaminen

Kilpailu työsuhteista kiihtyy työttömyyden myötä, kun työpaikkojen määrä vähenee suhteessa työnhakijoihin. Tällä hetkellä Suomessa on 300 000 työtöntä, ja 30 000 avointa työpaikkaa.

Työajasta on myös tullut intensiivisempää Alla on kaksi EU:n teettämää mittavaa taloustutkimusta, jotka toteavat, että vapaa-ajan osuus ei kasva riittävän nopeasti korvatakseen kasvavan intensiivisyyden.

Around 60% of workers work at very high speed a quarter of the time or more (compared to 56% five years ago and 47% fifteen years ago) and 62% work to tight deadlines a quarter of the time or more (60% five years ago and 50% fifteen years ago).

Työn intensiivisyys lisääntyy kaikissa jäsenvaltioissa: työtahti kiihtyy ja aikataulut kiristyvät. Työntekijän itsenäisyys kasvaa myös, mutta ei riittävästi korvatakseen työn intensiivisyyden lisääntymisen. ””

Työn rasittavuuden ja työttömyyden kasvu tarkoittaa, että työ on jakautunut yhä vähemmän optimaalisesti ihmisen kannalta: yli- ja alityöllistäminen kasvavat samanaikaisesti, joka tarkoittaa että halu ja mahdollisuus tehdä töitä eivät kohtaa. On ihmisiä jotka haluaisivat tehdä enemmän töitä, ja ihmisiä jotka haluaisivat tehdä vähemmän töitä.

Työajan pitää laskea intensiivisyyden kasvaessa, jotta työntekijä ehtii palautua samaan tehokkuuden tasoon. Kuten alla olevasta taulukosta näkyy, vähemmän työtunteja vuodessa tarkoittaa keskimäärin suurempaa tuottavuutta työtuntia kohti. Toisinsanoen kaksi 4 tunnin työpäivää tekevää ovat tehokkaampia kuin yksi 8 tunnin työpäivää tekevä työntekijä.

tn0803046s-fig00

  • Syntynyt vapaa aika

Talouskasvu tuottaa yhä vähemmän hyvinvointia. Monilla keskeisillä mittareilla 90-luvun jälkeinen talouskasvu on saavutettu hyvinvoinnin kustannuksella. GPI indeksi, joka mittaa yleistä hyvinvointia, on laskenut ko. ajanjakson jälkeen, vaikka talous on ollut hyvässä noususuhdanteessa. Vapaa-aika on inhimillisestä näkökulmasta itseisarvoinen yhteiskunnallinen tavoite. Vapauden hyötyä yksilölle ei voida kuitenkaan kunnolla mitata.

Lisäksi on mainittava, että tuottava työ ei suinkaan aina ole palkkatyötä. On arvioitu että palkattoman työn arvo vastaa 1/3 BKT:sta. On myös syytä olettaa, että BKT mittarina aliarvioi palkattoman työn arvoa. Esimerkiksi palkattomalla työllä kokonaan rakennettu wikipedia on marginaalinen taloudelliselta arvoltaan, mutta yleisen hyödyn näkökulmasta se on mittaamattoman arvokas.

Voidaan perustellusti sanoa, että vapaa-ajan kasvaminen hyödyttäisi kansalaisyhteiskuntaa ja kulttuurielämää. Se on vastuun antamista yksilölle itsensä kehittämiseksi, sijoitus inhimilliseen pääomaan.

Lähteet

Taulukot ovat kirjoittajan tekemiä OECD:n antamien lukujen pohjalta.
Tarkemmat lähteet:
http://stats.oecd.org/ (osa-aikatyön osuus ja vuosittainen työmäärä)
en.wikipedia.org/wiki/Countries_by_unemployment_rate (työttömyysaste)
Soininvaara, Osmo: Vauraus ja aika (Teos, 2007)
http://www.eurofound.europa.eu/pubdocs/1997/43/fi/1/ef9743fi.pdf
http://www.eurofound.europa.eu/ewco/health/physical/pace.htm
http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=102&langId=en
http://www.cepr.net/index.php/blogs/beat-the-press/if-germany-is-a-winner-it-is-partly-because-it-has-work-sharing

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s